Elossa ollaan

Kettunen ja Surku, poika ja isä

…vaikka paljon on tapahtunut. Hetken jo mietti että kohta hajoaa pää kun tapahtuu kaikkea suurempaa ja pienempää ikävää yhtä aikaa, mutta nyt meno alkaa olla jo taas ihan normaali. :)

Tässä päälle kuukausi sitten skinnyherra Pönsi keksi, että kun se oikein tunkee itsensä pohjalaatikon ja häkin väliin, pääsee mukavasti pudottautumaan alempaan kerrokseen. Tästä seurasi se, että Pönsi löytyi kaksi kertaa alapuolella asuvien Mallan ja Ainan luota. Ainaa se ei ole paksuksi saanut, mutta nyt jännitettään tuleeko Mallalta lokakuun puolella poikasia. Molemmilta löytyy letaaligeenit (emo roan, isä dalmatian) joten toivotaan parasta että sellaisia ei syntyisi… Ja että emo myös selviytyisi hommasta kunnialla.

Vaan eivät vastoinkäymiset tähän loppuneet. Muutin järjestystä siinä toivossa että kiimassa olevat naaraat eivät enää houkuttelisi Pönsiä ja sijoitin ne uroksien yläpuolelle. Tässä 1,5 viikkoa sitten tulin kuitenkin kämpille oltuani yön muualla ja ensimmäisenä huomasin yhden kerroksen seinät olevan veressä. Kyseisessä kerroksessa oli kolme marsua kahden sijaan: Kettunen, Surku ja ylimääräisenä Pönsi. Äkkiä Pönsi pois Fredrikin seuraan ja katsomaan mistä se veri tulee. Kettunen oli koskematon, mutta Surkulla oli rupea ympäri kehoa. Ei avoimia haavoja, vain rupea. Veri näytti pahalta mutta haavat ei niinkään ja sain huokaista helpotuksesta.
Muutama päivä siitä Surku kasvatti kuitenkin etuosaansa valtavan paiseen ja kolme pienempää muihin puremiin. Ne puhkesivat helposti ja märkää ja muuta kivaa tavaraa tuli paljon. Hoidin niitä suihkuttelemalla ja puhdistamalla Betadinella. Ensin tuntui että paiseet eivät olleet pienentyäkseen ja olin jo lähtemässä marsun kanssa lääkäriin kun ne alkoivat viimein kadota yksi kerrallaan. Nyt niitä on hoidettu yhteensä viikko, viimeiset päivät tehohoidolla ja viimein suurinkin paise alkaa olla lopussa. Surku on ollut reipas koko toimituksen ajan annettuaan hoitaa itseään ja syöden ja käyttätyen ihan normaalisti. Kuvamateriaalia on ja sitä voi vilkaista täältä – täytyy varoittaa että sisältää verta ja inhottavia lähikuvia märkää vuotavasta paiseesta usealta päivältä, eli katsokaa omalla vastuulla!

Nyt on myös laitettu lääkityksen jälkeinen sieninäyte menemään, täytyy toivoa että se tulee takaisin negatiivisena. Marsut eivät ole ainakaan vielä alkaneet oireilla uudestaan.

Kettunen on kasvanut hurjaa vauhtia nuoreksi marsuherraksi. Myös se on tehnyt muutaman kerran pudottautumistempun muihin kerroksiin… Onneksi tällä viikolla asennetaan häkin taakse lautaa estämään samankaltaiset temput niin Kettuselta, Pönsiltä kuin muiltakin. Jatkuvat vierailut toisissa laumoissa ovat laittaneet ylipäätään marsujen päät vähän sekaisin ja marsulla jos toisellakin on ollut tavallista enemmän kinaa häkkitovereidensa kanssa.

Muuten marsujen kanssa on mennyt ihan mukavasti, kaikki ovat reippaita ja pirteitä otuksia. Omistaja jaksaa myös nauttia lemmikeistään, vaikka välillä väsyttääkin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *