>23.10.2010 Luleå, Ruotsi

>


Eilen matkattiin viiden ihmisen ja yhdeksän marsun voimalla kohti Måttsundia, Luleåta. Näyttely alkoi vasta yhdeltä Suomen aikaa joten lähtö ei ollut onneksi kamalan aikainen. Itseltäni lähtivät mukaan luottoporukkana Surku ja Ernest. Surku kävi myös kokeilemassa ulkomuotoa.

Itse näyttelytila oli varsin pieni, mutta osallistujien määrän huomioonottaen se ei haitanut lainkaan. Molemmat arvostelupöydät olivat lähellä, vaikkakin vastakkaisilla puolilla huonetta, ja pysyi suunnilleen mukana mitä tapahtui milloinkin. Ernest ja toisen suomalaisen osallistujan marsu meinasivat tosin jäädä ensin petissä arvostelematta, kun ymmärrettiin tuomarin ruokataukopuheet väärin, mutta kyllä ne loppujen lopuksi arvosteltiin.


Pet-tuomarina oli Margareta Korvi. Marsuja taisi olla arvosteltavana sellaiset 20 kappaletta ja olin itse niin tohkeissani ottamassa kuvia ja muuta, että en ehtinyt kamalasti seuraamaan omien marsujeni arvosteluja ja pisteet meni aluksi ihan ohi. Ernestistä saa olla ylpeä, oli pitkästä aikaa ensimmäinen kerta kun se ei pissaa itseään märäksi juuri ennen pöydälle menoa. ;)


Ulkomuotoon oli ilmoitettu kolme skinnyä. Ruotsin puolella ei nyt Surkun karvoituksesta johtuen voinutkaan odottaa mitään menestystä, joten sen sijoitus oli 3/3 ja 88 p. Ihan hyvän arvostelun se kyllä sai. Turkin levinneisyyskin on merkitty hyväksi! Surkulla on silmien päällä on vähän karvaa, mutta sitä on niin kamalan vähän, että V-kuvio ei toteudu kunnolla. Muoto on siis kuitenkin saavutettu.
Surkun kanssa kilpailijat olivat kyllä maailman herttaisimpia körmyjä, toinen oikein poseerasi ja jännitteli lihaksiaan katsojille!

Kuka ei kuulu joukkoon…?


Pet-tulokset olivat mulle se päivän kohokohta, jota olin koko ajan odotellut. Surku pääsi vielä PPM-pöydällekin ja istuskeli siinä kolmen creamin keskellä vähän orvon näköisenä… Tuomari kävi kyllä lepertelemässä sille jotain, meni vähän ohi että mitä se sille sanoi omalla puristeluvuorollaan.
Ensimmäisenä yllätyksenä tuli Ernestin palkinto – tuomarin suosikki! Hui! Arvostelussa luki vielä että uskomaton kroppa huutomerkin kanssa, vaikka mun käsiini se tuntuu aika löysältä. Saatiin hieno ruusuke ja herkkuja siihen kaupan päälle.
Eihän se siihen loppunut. Surku sai samanlaisen ruusukkeen ja herkkupaketin käsiteltävyydestä. Tästä meinasin mennä vielä enemmän hämilleni, kun Surku on niin kamala purija aina välillä kotona. Tälläkin hetkellä mun mahaani koristaa aika tyylikäs purujälki. Ehkä se on ottanut sitten tästä kolmen päivän tehohoidosta sen verran opikseen, että käsittelystä pääsee parhaiten pois ottamalla rauhallisesti. Kyllä se selvästi on rauhoittunut aiemmasta, mutta että näin paljon… Huh!
Parhaiden joukkoon ei sijoituttu, mutta Surku oli omasta ikäryhmästään 1/2 ja Ernest 2/4. Surku sai myös silver-tarran, joka ilmeisesti vastaa Suomen eliittikorttia. No, nyt on yksi tarra ja yksi eliittikortti, joten ehkä Surku on vielä joku päivä sekä eliittipet että guldpet. ;)

Oli aivan älyttömän mukava päivä ja hyvää seuraa ja kivoja marsuja. Lisää kuvia löydät täältä.

>Monen gramman painoisia uutisia

>

Ernest 1343 g (+ 141 g)
Fredrik 1168 g (+ 20 g)
Bella 997 g (+ 58 g)
Surku 985 g (+ 85 g)


Onkohan tuossa vaa’assa jotain vikaa, kun Ernest on muka lihonnut tuon verran alle kuukaudessa?! Viimeksi se oli muka laihtunut parissa kuukaudessa taas 100 g, vaikka se ei tuntunut tai näkynyt päälle päin. Kaikkien, paitsi Fredrikin paino, oli viime kerralla laskussa. No, pitää seurailla ja tunnustella, ettei niistä tule liian lihavia.

Meillä ei ole taaskaan tapahtunut oikein mitään, siksi painopäivitystä vain. Ensi lauantaina on kyllä Luleån näyttely eli siitä varmaan päivitän seuraavaksi. Sen jälkeen marraskuun alussa suunnataan Liminkaan OSJH:n Halloween-teemaisiin näyttelyihin.

Sellaista tietenkin voisin näin pienesti ja hämärästi uutisoida, että marras-joulukuussa lauman lukumäärä kasvaa takaisin viiteen, mikäli kaikki sujuu suunnitellusti! ;)

>Nyt ja ennen

>


Tuntuu, että on kamalan vähän kirjoitettavaa tänne nykyään. Lauantaina jäi näyttelytkin välistä, niin ei ole tuloksia kerrottavana tai kuvia näytettävänä. Marraskuussa sitten seuraavat näyttelyt, ellen eksy sitä ennen Luleån puolelle.

Arki omassa kämpässä on sujunut ihan hyvin. Kolme viikkoa olin omillani, sitten kämppis tuli Ranskasta ja sen jälkeen ollaan oltu aika juhlavissa merkeissä tupareiden sun muun vuoksi. Marsut on saanut paljon huomiota, niin multa kuin vierailtakin ja varsinkin välillä vierailevalta siskolta.
Äsken kyllä uhrasin kaksi paitaa Surkulle mökkiin, koska tää kämppä on kamalan kylmä enkä uskalla laittaa tuota patteria kovemmalle pitkien verhojen vuoksi. Pitää soitella äidille, löytyisikö kotoa vielä lyhyempiä verhoja, ettei mun ja marsujen tarvisi palella täällä…

Marsut on reipastunut selvästi tässä parin viikon aikana, aluksi ne oli vaan ihan hiljaa ja kummissaan. Fredrikistä varsinkin on tullut äänekkäämpi, samoin Bella on reipastunut vaikka sekin on välillä vielä vähän arkajalka.

Ihan kamala näyttelykuume. Pitää varmaan laitella noita marsuja nyt sitten ihan muuten vaan näyttelykuntoon, puunata ja sen sellaista. Tosin ihan kun mun ei pitäisi käyttää kaikkea vapaa-aikaani opiskeluun, mutta kun… :D

Tuo kysely on nyt lojunut tuossa jo ikuisuuden ilman että oon käynyt sitä läpi, mutta Björnin poismeno tuli vähän väärään hetkeen niin en oo halunnut kirjoitella noita tuloksia vielä sen kummemmin. Enkä varmaan kirjoittelekaan. Jaetulle neljännelle sijalle pääsi Ernest ja Fredrik, kolmanneksi Bella, toiseksi Surku ja ensimmäiseksi Björn. Ikävä.

syksy 2008, parikuinen Björn



>28.08.2010 PiNan Elonäyttely, Lempäälä

>

© Iira


Lempäälä tuli ja meni! Matkaan lähdettiin perjantai-iltana yöjunalla ja Lempäälässä oltiin yhden vaihdon jälkeen hieman ennen kahdeksaa. Näyttelypaikka oli onneksi aivan aseman vieressä, eikä sinne ollut vaikeuksia löytää. Tilana toimi Piippo-keskuksen kolmannen kerroksen ihana, valkoinen ja valoisa, matalakattoinen halli, jossa oli runsaasti tilaa niin marsuille kuin muillekin eläimille ja ihmisille!

Matkaseurana toiminut Lea hienosääti vielä marsujen kynsiä ennen näyttelyiden alkua ja se kyllä näkyi pisteissäkin! Hieman vain harmittaa, että Bella oli onnistunut halkaisemaan yhden kynsistään boksissa ollessaan, mutta sille ei mitään mahda. Tulokset olivat seuraavanlaiset:

Bella 94 p
Surku 94 p
Ernest 96 p + kuma

Surku -/10

Ulkomuotoon oli ilmottautunut ihan kamala määrä skinnyjä normaaliin verrattuna, peräti 13! Kymmenen niistä osallistui avoimeen ja hui kauhistus mitä möhkäleitä joukkiossa oli. Surku oli niin kamalan pieni niiden kaikkien rinnalla, eikä se sijoittunut ollenkaan, kun vain osa sijoitettiin. Kokemuksen vuoksihan tuonne kuitenkin tuli lähdettyä, enkä kyllä uskonut Surkun saavan mitään ;) Lahden serti oli jo enemmän kuin olisin sille ikinä voinut toivoa. Surkun päätä kyllä kehuttiin, mikä oli yllätys!
Omien marsujen pisteiden lisäksi pääsi myös iloitsemaan, kun Lean cream self-naaras oli ensin ROP1 ja lopulta BIS1! Kamalasti onnea vielä siis sille suunnalle, sieltä valmistuu nyt sitten niin Suomen, Tanskan kuin Ruotsin muotovalio.

Sain viimein myös päivitettyä Poikakodin ulkoasuineen kaikkineen. Jos sitä nyt jaksaisi päivitellä useammin, kun sai viimein aikaiseksi ulkoasun, joka miellyttää vielä valmiinakin omaa silmää!

>OSJHn pet-show 21.08.2010

>

Elämä jatkuu ja eilen oli vuorossa OSJHn pet-näyttely Limingassa. Ennakkoilmoitin ainoastaan Surkun, mutta päätin lopulta ottaa mukaan myös Ernestin ja Bellan. Matkustettiin autolla neljän ihmisen, kuuden marsun ja kahden rotan voimin.
Päivä oli oikein mukava – joskin pitkä – ja tuli taas juteltua niin uusien kuin vanhempienkin tuttavuuksien kanssa. Surku sai taas kovasti ihmetystä osakseen. :)

Marsujen tuloksiin saa olla kyllä tyytyväinen, kerättiin seuraavanlaiset pisteet:

Bella 91 p
Ernest 93,5 p + kunniamaininta massasta
Surku 94,5 p + kunniamaininta

Kummasti alkaa tuo ruusuketaulu täyttyä pienistä vaaleanpunaisista ruusukkeista… Ehkä siihen saataisiin joskus vielä lisäksi muutakin väriä. ;)

Muutettiin tänään myös marsujen kanssa Meri-Toppilaan. Asustelen täällä nyt kahden hengen solussa yläasteaikaisen ystäväni kanssa, jolla on neljä marsua, yhtenä Bellan veli Anemone’s Brother Bear. Seuraavat kolme viikkoa saan sitten leikkiä kahdeksan marsun omistajaa, kun kämppis lähtee reissuun. ;)

>Helei!

>

Fredrik ja siskon koiranpentu Nappa

Björn (2 v 1 kk) 730 g (– 70 g)
Ernest (2 v 1 kk) 1312 g (– 28 g)
Fredrik (2 v) 1140 g (
– 58 g)
Bella (1 v 5 kk) 960 g (
– 11 g)
Surku (10 kk 4 vk) 925 g (+ 44 g)

Apua kun näyttää punaista! Björn vähän huolestuttaa, vaikka se ei kyllä ole käyttäytynyt yhtään poikkeavasti… Itseasiassa se on ollut hetkittäin tosi pirtsakka. Saa nähdä minkä verran tuo paino on kun leikkaan siltä turkin.

Hiljaiselo jäi hieman odotettua lyhyemmäksi, kun jostain hiipi taas uusi kipinä marsuharrastukseen. Tässä kuussa lähden sittenkin (joo-ei-joo-ei-joo… yritä päättää!) hyvin todennäköisesti PiNan näyttelyä kohden. :) Ehkäpä myös Liminkaan OSJHn näyttelyyn, PPKJY jää varmaan välistä vaikka sen piti olla niin ”varma”. Surku on varmasti mukana joka paikassa, kun se on kasvanut niin kivasti kokoa, muista en tiedä vielä varmasti.

>Björren bileeeet!

>

Björn ja nimetön pehmohamsterikaveri


Björn (1 v 11 kk) 800 g (
+ 14 g)
Ernest (1 v 11 kk) 1340 g (+ 10 g)
Fredrik (1 v 10 kk) 1198 g (
+ 14 g)
Bella (1 v 4 kk) 971 g (+ 34 g)
Surku (9 kk 1 vk) 871 g (– 3 g)

Björrellä on tänään bileet, kun sen paino ylsi ensimmäistä kertaa 800 grammaan! Tammikuusta asti ollaan yritetty saada paino nousemaan ja 800 g oli ensimmäinen tavoite. Uutta tavoitetta ei vielä uskalla asettaa, kun pitää ensin katsoa saadaanko painoa ylipäätään pysymään tässä vai lähteekö se taas laskuun. Toivotaan kuitenkin parasta! :) Tänään juhlitaan sitten tuoreilla ja uudella heinällä.

>PPKJYn näyttely 29.05.2010

>


Taas on yksi näyttelypäivä takana päin! Piti herätä jo viiden aikaan aamulla ja kuuden jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Nivalaa. Kyllä me sinne sitten löydettiin, vaikka parin tunnin yöunien jälkeen jutut oli vähän levottomia ja keskittyminen vähän missä sattuu…
Mukana oli siis Ernest ja Surku (sekä Alpo ja Vilttitossu). Marsuja oli ennakkoilmottautunut 20 kappaletta, mutta jälki-ilmona tuli vielä ilmeisesti muutama kappale… Mikäli en väärin muista, niin kaikki olivat avoimessa luokassa! Kirjavaa porukkaa: oli nakua, karkeakarvaista, sileää, pitkäkarvaista kiharoilla ja ilman, rusettia sun muuta…


Surkun vuoro oli toisena ja kun kaivoin sen kopasta esille, koko marsu oli ihan hehkuvan pinkki! Kyllä se sitten sylissä odotellessa hiljakseen rauhoittui ja oli ihan suht normaalin näköinen pöydälle päästessään. Surku ei olisi malttanut oikein pysyä laudalla, katseli ja ihmetteli ympäristöä itsekseen pulisten. Piti nakuherran sitten maistaa vähän tuomariakin kun hampaiden katsominen ei ole ikinä ollut sen mielestä kamalan mukavaa puuhaa… Surkun takaosan lihakset sai kehuja, kasvattaisi vaan vielä samanlaisia lihaksia eteen! Pisteitä kertyi 95, mikä oli enemmän mitä olin odottanut.


Ernest oli vuorossa kymmenentenä ja se oli kamalan löysä boksista ottaessa. Raukka oli vähän hädissään ja peloissaan, kun sillä ei ollut kaveria mukana samassa boksissa. Kyllä se sitten pöydällä vähän jo virkosi, mutta oli samalla oma löllö itsensä ja antoi käsitellä, jännittäen vähän kuitenkin. Ernestistä löytyi vähän kaikesta jotakin, joten pisteitä oli sitten lopulta 92. Marsu oli sitten vielä boksissa sotkenut helmansa, mutta eihän sille mitään voi.


Päivä meni palloillessa pääasiassa pupupöytien äärellä ja välillä kahvion puolella. Viiden tunnin jälkeen kaikki marsut oli arvosteltu ja alettiin jännityksellä odottaa palkintojen jakoa. Surku pyydettiin PPM-pöydälle, missä se olisi oikein mielellään taas vaihteeksi rynninyt viereisen marsun näyttelylaudalle tutustumaan. Palkintojen jaossa Surku sitten olikin PPM3 ja sai ensimmäisen eliittikorttinsa! Mukaan tarttui myös viiden kilon purupakkaus – se sitten kuluukin ylppäreitä edeltävään siivoukseen juuri sopivasti. ;)


Koko näyttelypäivä meni vähän muissa maailmoissa, mutta mieleen jäi taas vaihteeksi isot ja laajat tilat kuten PPKJYn viime näyttelyssäkin. Ei tarvinnut seisoskella ja tuskailla, vaan istumapaikkoja löytyi yleensä juuri sen pöydän luota mitä halusi seurata. Myös pupujen ulkomuotoa oli hauska katsella, aikamoisia jänöjä sieltä löytyikin!
Nyt meillä tulee vähän näyttelytaukoa, kun täällä päin ei kesällä oikein näyttelyitä taida olla… vinkatkaa jos on! Etelässäkään tuskin tulee kamalasti käytyä, mutta pitää sivusilmällä kuitenkin vilkuilla noita tulevia näyttelyitä. Elokuussa Oulussa on sitten taas pet-luokkaa tiedossa – tännehän suunnitelmiin marsujen ulkomuotoa, mutta se sitten jäi kun tuomaria ei saatu. :( No, ehkä ensi vuonna sitten! Syksyllä olisi tarkoitus kuitenkin suunnata jonnekin kokeilemaan ulkomuotoa uudestaan Surkun kanssa.

>OSJHn pet-show 15.05.

>


Tällä kertaa mukana olivat tosiaan Bella, Ernest ja Surku. Näyttelyn kulku oli aika tavanomainen, joten siihen en nyt tartu sen enempää. Pojat olivat alkupäässä ja Bella puolestaan viimeisten joukossa, marsuja yhteensä ilmeisesti 17. Yritin puunailla marsuja vähän pikkutarkemmin kuin yleensä, mikä kyllä sitten näkyi omasta mielestäni noissa pisteissäkin. Oli muuten yleisesti aivan tosi hyvä taso marsuilla ainakin pisteistä päätellen!

Ernest sai 95 p ja pääsi PPM-pöydälle, mutta tippui siitä sitten pois. Vielä myöhemmin se pyydettiin takaisin puristeltavaksi ja vertailtaviksi vanhempaan, mutta hyvämassaiseen selfiin. Loppujen lopuksi Ernest oli kuitenkin avoimen luokan urosten paras, mikä oli todella mieluinen yllätys! Jo se, että Ernest pääsi PMM-pöydälle asti, oli itselleni suuri saavutus, koska aiemmin yksikään marsuistani ei ole päässyt sinne asti. :) Pisteitä Ernestillä lähti, kun korvista löytyi vähän likaa ja se olisi saanut hyvästä massastaan huolimatta olla vähän kiinteämpi. Ernestillä on ihan kamalat jenkkakahvat kyljissä, on tullut itsekin huomattua ne… :D

Surku sai 94,5 p ja kunniamaininnan ilmeisesti yleensä ihan kaikesta? Iho oli kuulemma pehmeä, tassunpohjat myös. Käsiteltävydestä lähti vähän pisteitä ja etuosaan kaivattiin vielä vähän massaa. Hampaiden näyttäminen sujui myös vähän niin ja näin, pitää harjoitella sitä sen kanssa. Tämä oli Surkulle taas niitä päiviä että hampaita ei saisi vilkaistakaan, vaikka joskus se näyttää ne erinomaisesti.


Bella lähti tosiaan siskon kustannuksella mukaan ja sai 94 p, mikä oli enemmän kuin ajattelin sen saavan. Neiti luonnollisesti päätti pissata vatsansa keltaiseksi juuri ennen pöydälle vientiä, mutta siitä ei onneksi otettu pisteitä, kun pinttymiä ei löytynyt. Vähän se hilseili, mutta korvat olivat kerrankin täysin puhtaat! Loppujen lopuksi Bella sai kunniamaininnan yleiskunnosta. :)

Näyttelystä löytyi onneksi myös mukavaa marsuharrastajaseuraa ja aivan ihania marsuja! Surkulla oli myös jälleen kerran vientiä ja sitä ihmeteltiin ja siliteltiin usean ihmisen toimesta. Tuntui myös mukavalta, kun sain positiivisesta palautetta Leukapussiin kirjoittamastani jutusta Björnin sairastelusta ja ongelmista. Tykkään kamalasti OSJHn näyttelyiden ilmapiiristä, koska siellä tällainen minun kaltaiseni epäsosiaalinen möllykkä päätyy myös juttelemaan kaikenlaisille ihmisille!

Tänään olisi viimeinen ilmopäivä Nivalan näyttelyyn. Sinne lähtee mukaan Surku ja Ernest, kun ne on tuollaiset ”varmat” marsut, jotka ovat aina suht hyvässä kunnossa.