Viisi kuukautta myöhemmin

Ohhoh, onpa siitä aikaa kun olen viimeksi kirjoitellut. Tämä vuosi on kulunut turhankin nopeaa ja nyt ollaan jo yli puolen välin. Marsurintamalla ei ole tapahtunut muuta sen kummempaa kuin että Surku löytyi häkistään kuolleena 14.6. Kirjoitan Surkulle myöhemmin oman tekstinsä, kun tämän oli tarkoitus olla lähinnä tällainen elonmerkki että blogi ei ole ihan unohtunut.

Tässäpä olisi muutama kuva tältä päivää. Marsulan valaistus ei ole kummoinen, joten värimäärittelyjen sijaan heitin kuvat suosiolla mustavalkoisiksi.

24.3.2012 OSJHn pet-näyttely

Eilen oltiin Mustanaamion, Urhon ja Nakin kanssa Limingassa näyttäytymässä. Mukana oli myös sisko myös tästä blogista tuttujen Ernestin, Bellan ja Mallan kanssa, sekä siskon kaveri hamstereita mukanaan. En kyllä tiedä mistä hetken mielijohteesta valitsin oman kokoonpanoni, koska kakarakolmikko on aika kamalia käsitellä… Kyllä ne antavat kynnet leikata ja tehdä sellaiset jutut nätisti, mutta kun niitä yrittää käännellä niin välillä on helvetti irti!

Valmistelut jäivät puolitiehen, koska olin kipeä, kiireinen (ja laiska), joten siihen nähden meni todella hyvin. Ensin oli vuorossa Urho, jota kehuttiin sopusuhtaiseksi, vikkeläksi, tyypilliseksi babyksi. Se nuoresta iästä huolimattaan oli jo onnistunut kehittelemään oikein sottaisen rasvarauhasen, enkä saanut sitä täysin puhtaaksi. Turkkia oli tarkoitus myös nyppiä, mutta se jäi, mikä taas näkyi pienenä karvanlähtönä. Pisteitä tuli 94 ja lopulta myös kunniamaininta yleiskunnosta!

Mustanaamio oli marsu numero kaksi. Oli sellainen olo, että se on ihan kamalassa kunnossa (se kehitti jostain ihoonsa likaa, jota en saanut enää viimeistelyvaiheessa pois?!), mutta hyvin meni! Mustanaamio oli tuomarin mukaan sopivan massakas, vauvamainen ja utelias, vaikka jännittikin hieman. Pisteitä lähti lähinnä pikkujutuista ja lopullinen pistemäärä oli 94,5. Sen lisäksi pikkuherra sai myös kunniamaininnan.

Nakuneiti Nakki oli vasta yhdestoista osaanottaja, ensimmäinen naaraista. Se oli kehittänyt jostain itselleen pientä punaista jälkeä masuun (tuomari epäili takajalkojen aiheuttamiksi jäljiksi, saattoivat olla myös heinästä). Pienistä jutuista lähti taas pisteitä, mutta Nakki oli ikäisekseen hyvässä kunnossa, todella vauhdikas, vilkas ja puhelias. Vauhdikas se tosiaan oli, nimittäin alkoi kamalaan itkupotkuraivariin, kun tuomari yritti tarkistella sitä, ja raapi tuomarilta ranteet kivaan kuntoon. Tuomari suhtautui tähän kuitenkin lähinnä huvittuneen oloisena ja lopulta Nakki sai 94,5 pistettä, oli paras baby ja käytöksestään huolimatta tuomarin suosikki!


Tuomari havainnollistaa mihin kohtaan Nakki iski kiinni…

Nykyään siskoni huomassa asusteleva white/lilac teddyneiti Anemone’s Babe Possu eli Bella sai diplomin oltuaan vuoden 2011 OSJHn toiseksi paras pet-marsu! Kaikki kunnia kyllä tästä saavutuksesta siskolle, se aina pakotti ottamaan Bellan näyttelyyn ja laittoi sitä kuntoon jo ennen omistajuuden vaihtumista.

Marsut liikenteeseen

Uudessa kodissa

Laumakokoonpanossa on tapahtunut taas muutoksia.

Ernest ja Bella muuttivat siskoni luokse. Vaikka tämä kaksikko onkin maailman mukavin lemmikkipariskunta ja olisin pitänyt ne mielelläni itselläni, saavat ne siskoni huomassa varmasti paljon huomiota ja hoitoa. :)

Kauaa marsumäärä ei kuitenkaan viidessä pysy: pistin Surkun ja Mallan saman katon alle toivoen kivapäistä skinnykantajaa itselleni. Malla ei kyllä ollut oikein lämmetäkseen tälle kaljulle herralle vaan pisti kamalan naksutusmyrskyn pystyyn ja näytti ehkä yrmeimmän marsunilmeen jonka olen ikinä nähnyt…

Ensi kuun puolen välin paikkeilla pitäisi tänne kotiutua myös nuori skinnynaaras, sitä siis odotellessa.

Töre 06.03.2011


Johan oli pitkä näyttelypäivä! Omasta väsymyksestä huolimatta oli kuitenkin oikein mukavaa eikä kotiin tarvinnut palata tyhjin käsin kun Suomen edustusjoukosta oma osuuteni oli Ernest, Bella ja Malla. Tällä kertaa jopa melkein pysyin mukana, joskin sitä edes auttoi Tiina joka piti suomalaiset ajantasalla. :)

Suuria odotuksia ei marsuilta ollut, silver-tarroja lähdin lähinnä hakemaan, mutta tulipa siinä sitten muutakin menestystä ohella ;) Kaikki olivat oman ikäluokkansa voittajia ja menestyivät seuraavanalaisesti:

Ernest 91 p, silver-tarra
Malla 90 p, silver-tarra, BIS PET 3!
Bella 90 p, silver-tarra, BIS PET 2!!


Vaan eihän sieltä Ruotsista voinut lähteä ilman kyseisen maan edustajaa, joten bokseihin sujahti myös pieni skinnyherra Edward Scissorhands eli Morso. Söpö kuin mikä! Näissä ylikarvottuneissa on jotain niin herttaista, en tiedä mikä niissä oikein viehättää…

OSJHn pet-show 19.02.2011


Näin sitten pääsi käymään. Bella yllätti suuresti, kun uskalsin viedä yleensä hilseilevän ja näykkivän otuksen pitkästä aikaa näyttelyyn – tuloksena 96 pistettä, LKV1, PPM1 ja BIS3! Ei pojat olleet lainkaan sen huonompia, Ernest sai 94,5 pistettä ja pääsi käymään PPM-pöydällä, mutta ei sijoittunut ja sai sitten kuman. Surku edusti taas hienosti 93,5 pisteellä. Huh, on kyllä niin epätodellinen olo.

Näyttelypäivä meni kamalan nopeasti, kun itse olin marsujen sihteerinä ja matkaseuralaiset hoitivat marsujen viime hetken puunaukset ennen pöydälle tuloa. Täytyy kai pitää nämä henkilökohtaiset assarit muulloinkin mukana, jos tulos on tämä ;)

Bella 2 v.


Paljon onnea 2-vuotiaalle Bellalle! Viime vuodesta ei ole paljoa meno muuttunut, paitsi että Bella sai opetella jakamaan Ernestin toisen naaraan kanssa. ;) Alku oli vaikea mutta kyllä sitä Mallan naamaa jo melkein sietää.

>Vähän asiaa kaikesta

>

Siskon Nappa-koira ja Bella poseeraa
Joulun jälkeinen aika on mennyt aika leppoisasti ja marsut ovat olleet tarkan valvonnan (ja hetkittäin korvapesun) alaisena siskon koiran toimesta. Heti jos marsuista pääsee pienikään ääni tai heinä kahisee niin Nappa juoksee paikalle tarkastamaan tilannetta.


Ernestillä on pieni silmäongelma, mutta onneksi lääkitys siihen on jo tiedossa. Ajattelin tuota ensin fatty eyeksi, kun Ernest on niin kamalan iso, mutta ilmeisesti se on ihan silmän ympäryksen kudosta joka pukkaa esille. Marsu ei siitä ole moksiskaan, vaan pörisee neitokaisille entiseen tahtiin ja pitää akkalaumaa kurissa.

Lopuksi vielä kerran kuva Mallasta, toivottavasti ette kyllästy kuoliaaksi. Lupaan pikimmiten kuvamateriaalia myös muista marsuista, ettei varsinkin Fredrikiä ja Surkua unohdeta! Surku on kyllä mun ykkössylimarsu, se taas nukkui vatsan päällä kun katselin telkkaria peiton suojissa. :)


Ja kerran jo unohtui, että ulkoasu muuttui nyt vähän! Ernest pääsi komeilemaan otsikkoon vähän Muchamaisissa tunnelmissa, mutta otsikko tulee varmaan vielä muuttumaan suuntaan jos toiseen… ainakin fontin ja tekstin asettelun osalta. :)

>Hyvää joulua!

>

…tai ainakin pepuntäyteistä joulua! Marsut halusi tällä kertaa esitellä parempia puoliaan lyhteen syömisen sijaan. Bellan takamus näyttää kyllä siltä että se on maistellut kauraa vähän enemmänkin. :D